VATSAONGELMAT        
(julkaistu Chinchilla-lehdessä 4-99)  

Chinchilla reagoi muutoksiin usein vatsallaan – kuten me ihmisetkin. Ympäristön ja ruokavalion muutokset, stressi... Kaikki voivat johtaa pikkuisen mahan sekaisinmenoon. Muuten chinchilla on mielestäni sitkeä eläin ja pysyy hyvin terveenä, mutta vatsan kanssa saa olla tarkkana!

Vatsaongelmien ehkäisy kulkee tietenkin käsi kädessä muidenkin sairauksien ehkäisytoimenpiteiden kanssa, mutta ruokinnan merkitys korostuu. Chinchillan suolisto vaatii kuivan ja tasaisen ruokavalion toimiakseen normaalisti. Katsotaanpa luonnonvaraisen chinchillan ruokavaliota: Andien vuoristossa 3-4 kilometrin korkeudessa kasvillisuus ei ole rehevää, vaan chinchilla syö enimmäkseen kuivahkoa ruohoa, pensaiden kuoria ja saa nestettä kaktuksista. Siis kuivaa ja kuitupitoista!

Ruokinnan on oltava tasaista. Suoliston mikrobeilla on oltava tasaiset elinolosuhteet. Mikäli ruokinta on epätasista, mikrobitasapaino järkkyy. Mikrobitasapainon heilahdus tarkoittaa siis sitä, että haitallisten bakteereiden määrä suolistossa lisääntyy ja suoliston normaali toiminta häiriintyy.

Tasapainon ylläpitämiseksi ravinnon on oltava myös kuivaa. Mikrobitrasapainoa saattaa tuoreravinnon (hedelmät, vihannekset, tuore ruoho) ohella heilutella myös huonolaatuinen ruoka (esim.homeinen heinä), äkillinen ruokinnan muutos tai antibioottihoito. Muistathan siis tarkkailla myös papanoita lääkekuurin yhteydessä!

Haitallisten bakteereiden lisääntyminen saattaa aiheuttaa:

- ripulia
- suolitulehduksen
- ummetusta
- suolitukkeuman
- verenmyrkytyksen
- peräsuolen esiinluiskahduksen.

Jos oikein huonosti käy, chinchilla saattaa sairastaa kaikki edellämainitut ja kuolla lopulta peräsuolen esiinluiskahdukseen.

Ravinnon on siis oltava myös hyvälaatuista. Chinchilla on erittäin herkkä homeelle! Tarkistathan siis, että heinä on hyvän tuoksuista, pölytöntä ja kauniin vihreää, mutta kuivaa. Tarkista myös pelletin viimeinen käyttöpäivä sekä tuoteseloste. Veden tulee olla raikasta ja huoneenlämpöistä.

Yksi hyvä refleksi chinchillan elimistöstä valitettavasti puuttuu, mikä meitä ihmisiä usein helpottaa: chinchilla ei voi oksentaa!

Vatsaongelmien oireita ovat:

- pehmeä tai löysä uloste (ripuli)
- ruttuiset, pienet, kuivat papanat (ummetus)
- apaattisuus, liikkumattomuus
- syömättömyys
- lurina suolistosta (?)
- odottamaton kuolema.

Hyvä kotiensiapu kaikkiin suolisto-ongelmiin on seuraava:
Haaleaan veteen survotaan terveen chinchillan papanoita. Seosta annetaan pipetillä suuhun useita kertoja päivässä, 1-2 ml kerralla. Mikäli terveitä papanoita ei ole saatavilla, voidaan antaa myös maitohappobakteereita (apteekista). Pipettiruokinnassa muista varoa, ettei nestettä mene eläimen keuhkoihin!!!

Tunnollisella hoidolla voidaan hyvin pitkälle ehkäistä vatsaongelmia, joten olkaamme huolellisia!

Helena Norrgård  
kasvattaja